Samaan aikaan, kun WikiLeaksin perustajan, Julian Assangen Yhdysvaltoihin siirtämistä koskevan luovutusoikeudenkäynnin keskeinen vaihe päättyy, huoli hänen terveydentilastaan kasvaa.

Kuultuaan todisteita nyt neljän viikon ajan, Julian Assangen luovutusoikeudenkäynnissä tuomarina toiminut käräjätuomari Vanessa Baraitser, ilmoitti torstaina julistavansa tuomion 4. tammikuuta. WikiLeaksin perustajan oikeudenkäynti Lontoon käräjäoikeudessa, ´Old Baileyssa`, alkoi 7. syyskuuta 2020, puoli vuotta kestäneen käsittelyn keskeytyksen jälkeen.

Australiassa syntynyttä Assangea on syytetty Yhdysvaltojen vuonna 1917 säätämän vakoilulain nojalla ”maan puolustukseen liittyvien turvaluokiteltujen asiakirjojen laittomasta hankkimisesta ja paljastamisesta”. Tapaus on ensimmäinen kerta Yhdysvaltojen historiassa, kun tietojen julkaisemisesta on nostettu syytteet vakoilulain perusteella.

Assange, 49, on syytettynä 17 vakoiluun perustuvasta syytteestä, sekä yhdestä armeijan salaisten asiakirjojen tietokonehakkerointisyytteestä ja saamiensa tietojen julkaisemsesta. Hakkerointisyytekohta lisättiin syytteeseen vasta äskettäin, minkä johdosta puolustuksella ei ollut todistajaa syytekohdan käsittelemiseksi asianmukaisesti.

Kuulemisen tämän vaiheen päättyessä, Yhdistyneiden Kansakuntien kidutusta käsittelevä erityisraportoija Nils Melzer, kertoi Al Jazeeralle olevansa ”erittäin huolestunut”, koska Assange saattaa joutua kidutuksen kohteeksi. ”Tuomari poisti todistajat, jotka voisivat todistaa järjestelmällisestä kidutuksesta Yhdysvalloissa”, hän sanoi.

Melzerin mukaan uusi, hakkerointia koskeva syyte, on laajentanut tapauksen tosiasiallista perustaa, ja ”avaa oven uusien syytteiden nostamiselle” Yhdysvalloissa. Antamassaan haastatelussa ´Democracy Now’lle`, yksi Assangen lakimiehistä, Jennifer Robinson, sanoi, että Yhdysvallat ”siirtää maalitolppaa”, jolla hän kuvasi tapausta osana Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin ”hyökkäystä journalismia kohtaan”. Hänen mukaansa oikeusministeriö on yrittänyt lavastaa tämän hakkerointitapaukseksi, vaikkei hakkeroinnista ole näyttöä.

Assangea syytetään salaliitosta Chelsea Manningin, entisen armeijan tiedusteluanalyytikon, kanssa suorittamastaan hakkeroinnista Pentagonin tietokoneverkkoon, ja salaisten asiakirjojen julkaisemisesta. Assange on ollut Ison-Britannian korkean turvaluokituksen vankilassa Belmarshissa huhtikuusta 2019 lähtien. Hän esiintyi ensimmäisen kerran tuomioistuimessa helmikuussa, mutta käsittely keskeytettiin koronaviruspandemian takia. Jos Assange tuomitaan kaikista syytteistä, hän saa mahdollisesti 175 vuoden vankeuden Yhdysvalloissa.

”Poliittiset motivaatiot”

Assangen asianajajien mukaan, tapaus on poliittisesti motivoitunut. Oikeudenkäyntiasiakirjoissaan he väittävät, ettei Assange pystyisi saamaan oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä Yhdysvalloissa. He väittävät, että oikeusjuttua ajaa eteenpäin (presidentti Donald)Trump, joka tunnetaan vihamielisyydestä tiedotusvälineitä kohtaan. ”Tämä on selvä lehdistönvapauteen liittyvä juttu”, sanoi Robinson. ”The First Amendment´in katsotaan suojaavan tiedotusvälineitä, sen vastaanotettaessa ja julkaistaessa tietoja yleisen edun nimissä, mitä WikiLeaks juuri teki.”

Viimeisten neljän viikon aikana tuomioistuin kuuli useita todistajia. Ensimmäinen käsittelyyn kutsuttu todistaja, Marylandin yliopiston professori ja entinen tutkiva toimittaja Mark Feldstein, todisti, että turvallisuusluokiteltujen tietojen välittäminen Yhdysvaltojen uutisorganisaatioille on yleistä. Toinen akateemikko, Bradfordin yliopiston professori Paul Rogers, kertoi tuomioistuimelle, että WikiLeaksin ilmoitukset olivat ”merkittäviä” osoittaessaan, kuinka Yhdysvaltojen koalition sodat Afganistanissa ja Irakissa ”menivät pieleen” huolimatta julkisista väitteistä heidän menestyksestään.

Nimettömät todistajat, jotka työskentelivät espanjalaisessa turvallisuusyrityksessä ja joiden tehtävänä oli Ecuadorin suurlähetystön suojeleminen, ovat todistaneet, että Assange oli salakuuntelun ja -vidoinnin alla suurlähetystössä, vuodesta 2017 lähtien.

Monet merkittävät maailman johtajat ja kuuluisuudet ovat tulleet puolustamaan Assangea. Assangen puolustusasianajajat ovat jatkuvasti ilmaisseet huolensa hänen fyysisestä ja henkisestä terveydestään; hän on uhannut tehdä itsemurhan, jos hänet luovutetaan. Jos hänet luovutettaisiin Yhdysvaltoihin, hän joutuisi todennäköisesti eristykseen, mikä aiheuttaisi itsemurhariskin, hänen tiiminsä sanoo.

4. tammikuuta annetava päätös ei välttämättä lopeta käsittelyä, koska hävinnyt osapuoli todennäköisesti valittaa päätöksestä. ”Ellei uutta takuuhakemusta tehdä, pysytte pidätettynä tämän päivän ja tammikuun neljännen välisen ajan niistä samoista syistä, mitä teille on aiemmin annettu”, Baraitser kertoi Assangelle, joka istui turvaseinän takana oikeudessa.

Toimituksen lisäys: Assange on istunut Belmarshin vankilassa maksamattomien takuumaksujensa takia keväästä 2019 asti.

LINDA K.

LÄHDE: Al Jazeera

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *