Julian Assangen luovutusoikeudenkäynti, päivä 2.

Julian Assange on Lontoon Old Baileyssa taistelemassa luovutustaan vastaan, yhteensä neljä viikkoa kestävässä oikeudenkäynnissä. Syytekohtia on 18, joista kaikki paitsi yksi, ovat rikkomuksia Yhdysvaltain vakoilulakia kohtaan.

Tiistaina 8.9., tuomari Vanessa Baraitser joutui antamaan Assangelle varoituksen. Yhdysvaltojen viranomaisia edustava lakimies James Lewis, hiillosti puolustuksen todistajana vuorossa olevaa, hyväntekeväisyysjärjestö Reprieven perustajaa, Clive Stafford-Smithiä. Assange häiritsi todistajan kuulemista välihuomautuksillaan, jolloin tuomari totesi, että Assange voidaan joutua tarvittaessa poistamaan paikalta mikäli tilanne sitä vaatii:”Ymmärrän, että kuulet asioita, joista olet eri mieltä… ja haluat kiistää asian ja puhua näistä asioista itse, mutta nyt ei ole sinun mahdollisuutesi tehdä niin.” ”Jos keskeytät menettelyn, minulla on mahdollisuus edetä asiassa poissa ollessasi. Tätä en tietenkään haluaisi tehdä. ”

Varoitukseen johtanutta välikohtausta edelsi keskustelu todistajan ja Usan viranomaisten edustajan välillä. Stafford-Smith kertoi, että Wikileaksissa paljastettujen asiakirjojen avulla päivänvaloon tuli ”vakavia lain rikkomuksia”, kuten Yhdysvaltaisten dronejen käyttö kohdennettuihin iskuihin Pakistanissa. Stafford-Smithiä muistutettiin, että Assangea vastaan ei oltu nostettu syytettä todistajan viittaamien vuotojen julkaisemisen takia, vaan syytteet liittyvät henkilötietojen vuotamisesta aiheutuneeseen hengenvaaraan kyseisille henkilöille Irakissa ja Afganistanissa.” Et voi kertoa oikeudelle, mistä asioista syytteitä nostetaan. Keksit asioita”, Lewis sanoi. ”Voin kertoa sinulle, mistä Amerikassa syytteet nostetaan”, Stafford-Smith vastasi.

Miesten jatkaessa sananvaihtoa, Assange yritti tulla keskusteluun väliin. Tässä vaiheessa Baraitser joutui keskeyttämään istunnon kymmeneksi minuutiksi. Toimittajat, jotka seurasivat istuntoa toisessa salissa videon välityksellä, eivät kuulleet kommentteja. Istuntosalissa mukana olleiden mukaan Assangen kuultiin kuitenkin sanovan ”tämä on hölynpölyä”, jolla hän viittasi Lewisin esittämään kantaan. Tällöin tuomari Baraitser joutui varoittamaan Assangea.

Todistajanlausunnossaan Stafford-Smith sanoi, että droneiskujen taustalla olevat Yhdysvaltalaiset vanhemmat virkamiehet tulisi asettaa syytteeseen WikiLeaks -julkaisuissa esitettyjen todisteiden perusteella. Todistuksessaan hän kertoi esimerkin Afganistanissa ja Pakistanissa tehdyistä ”kohdennetuista salamurhaoperaatioista” ja kohteisiin kuuluneesta, toimittajana toimineesta Yhdysvaltain kansalaisesta.

Yhdysvaltojen kaksoiskansalaisena, Stafford-Smith totesi, että hän uskoi todisteiden Yhdysvaltain sotarikoksista ja ihmisoikeusloukkauksista olevan ”elintärkeää kansakuntamme sielulle”. ”Sanon tämän enemmän surullisena kuin vihaisena. En olisi koskaan uskonut, että hallitukseni tekisi sen, mitä teki. Puhumme kidutuksesta, sieppauksesta, luovuttamisesta, ihmisten pidättämisestä ilman oikeudenkäyntiä.” Stafford-Smith sanoi, että tietovuodot paljastivat syytökset Guantanamossa pidettyjä asiakkaita kohtaan: syytökset, jotka hän sittemmin pystyi todistamaan ”hölynpölyksi”.

Ristkuulustelun aikana lakimies Lewis kertoi, että Assangea ei asetettu syytteeseen tietojen julkaisemisen takia, vaikka New York Times ja Washington Post sekä sadat tuhannet muut ovat näin kertoneet. Hän sanoi: ”Herra Assangea vastaan ei nostettu syytteitä näiden johtolankojen tai minkään muunkaan tiedon julkaisemisen takia. Syytteet nostettiin siksi, että julkaistuissa asiakirjoissa oli nimiä, mikä saattaa varaantaa näiden ihmisten elämiä.”

Oikeuskäsittelyn toisena päivänä todistustaan videoyhteyden kautta jatkoi yhdysvaltalainen journalismin professori ja entinen tutkiva toimittaja Mark Feldstein, jonka Assangen lakitiimi oli kutsunut asiantuntijatodistajaksi. Donald Trumpin hallinto oli ajautunut nostamaan syytteet Assangea vastaan, huolimatta Yhdysvaltain viranomaisten aikaisemmasta päätöksestä olla syyttämättä häntä.

Hänen mukaansa tilanne muuttui sen jälkeen, kun Trump tuli valtaan. FBI: n silloinen johtaja James Comey otti esiin vuotojen tukkimisen, kertoman mukaan ehdottaen ”pään pistämistä seipään nokkaan viestiksi (muille)”. Myöhemmin Lewis pyrki kyseenalaistamaan Feldsteinin väitteet, väittäen niillä olevan poliittinen motiivi. Lisäksi Feldstein myönsi, että Assangen julkaisemat tallenteet sisälsivät turvallisuusriskin koskien niillä esiintyvien henkilöiden tietosuojaa.

Feldsteinin väitteeseen, että Yhdysvaltojen kanta Assangea koskevia syytteitä kohtaan olisi muuttunut Trumpin kaudella, Lewis vastasi tuomalla esiin WikiLeaks -tviitin vuodelta 2016, jossa Assange  kollegoineen myönsi, että tämä olisi voinut joutua syytteisiin myös Obaman hallinnon aikana. Tviitissä sanotaan, että Assange ”suostuu vaihdossa Yhdysvaltain vankilaan – selvästä laittomuudesta ​​huolimatta”, jos Obama armahtaa Chelsea Manningin, entisen Yhdysvaltain armeijan tiedusteluanalyytikon, joka on vastuussa suuresta määrästä armeijan ja diplomaattisten asiakirjojen vuotamisesta WikiLeaksille.

Feldstein ei nähnyt yhteyttä siihen, kuinka tviitti olisi mitenkään valottanut Assangen ajatuksia Yhdysvaltain suuren valamiehistön tilaa tai häntä koskevaa tutkintaa kohtaan Obaman kaudella. Feldsteinin mielestä merkittävää oli Obaman ja tämän hallinnon lähipiirin – kuten Oikeusministeriön entisen puheenjohtajan – suhtautuminen siihen, että syytteiden nostaminen Assangea kohtaan asiasta, jota toimittajat tekevät jatkuvasti, loisi vaarallisen ennakkotapauksen.

Käsittely jatkuu keskiviikkona. Seuraamme tilannetta.

LINDA K.

LÄHDE: The Guardian

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *