Julian Assangea koskeva luovutusoikeudenkäynti Lontoon Old Baileyssa alkoi

WikiLeaksin perustajana tunnettu Julian Assange saapui maanantaina 7.9.2020 pitkään kestäneen, koronaviruspandemiasta johtuneen tauon jälkeen oikeuden eteen Lontoon oikeustalolle. Nyt alkaneessa todistuskäsittelyssä puntaroidaan, riittävätkö Assangea vastaan nostetut syytteet vakuuttamaan paikallisen tuomioistuimen siitä, että Assange tulee luovuttaa Yhdysvaltoihin. Yhdysvalloissa Assange joutuu oikeuteen vastaamaan siellä häntä vastaan nostettuihin syytteisiin, jotka koskevat vakoilulain rikkomista. Odotettavissa on jopa 175 vuoden tuomio.

Yhdysvaltojen mukaan, Assange on laittomasti julkaissut salaisia armeijan sekä muita diplomaattisia asiakirjoja WikiLeaksissa vuonna 2010. Kaikkiaan syytekohtia on 18. Uusin syytekohta syytteeseen kirjattiin kesäkuussa 2020. Assange asianajajineen vastustaa siirtoa Yhdysvaltoihin, koska oman perustelunsa mukaan hän ei usko saavansa siellä puolueetonta oikeudenkäyntiä. Nyt alkaneen käsittelyn odotetaan kestävän lokakuun alkupuolelle saakka.

Assange ei ole päässyt, koronapandemiasta johtuen, tapaamaan asianajajiaan kuuteen kuukauteen. Tilanne on vaikeuttanut oikeudenkäyntiin valmistautumista, erityisesti uusimman syytekohdan osalta: Assangen epäillään solmineen salaliiton hakkerointia harjoittavien organisaatioiden kanssa, ja pyrkineen värväämään palvelukseensa ohjelmoijia,  jotka siirsivät ja julkaisivat turvaluokitellut tiedot  WikiLeaksissa vuonna 2010. Assangen asianajaja Mark Summers sanoi maanantain istunnossa, että viimeisin muutos syytekirjelmässä on epäoikeudenmukainen – koska syytteeseen vastaamisen valmistelulle ei ole ollut aikaa- joten oikeudenkäyntiä tulisi lykätä tammikuulle. Tuomari ei suostunut pyyntöön, vaan jatkoi istuntoa.

Maanantaina puolustus kutsui todistajakseen Marylandin yliopiston professorin, Mark Feldsteinin. Feldstein on toiminut myös tutkivana journalistina. Hän todisti oikeudenkäynnissä videoyhteyden kautta. Feldsteinin mukaan vuodettujen turvaluokiteltujen tietojen käyttäminen uutistoimituksessa on ollut yleistä ja tunnetuimmat toimittivat ovat tälläisiä tietoja hyväksikäyttäen luoneet koko toimituksellisen uransa. Yleisesti ottaen vuodetut tiedot ovat auttaneet Yhdysvaltain hallintoa päätöksenteossa, paljastaen korruptiota ja petoksia. Feldsteinin sanoi, että näin on tapahtunut tutkimustenkin mukaan jo viimeiset 60 vuotta, ja jopa jo George Washingtonin ollessa presidentti. Vuodettujen tietojen julkaisijoita ei ole myöskään koskaan asetettu hallinnon toimesta syytteeseen, jotta perustuslain vapaan lehdistön lauseke ei vaarannu. Maanantain oikeudenkäynnissä Feldsteinin todistusta lyhensivät videoyhteyden tekniset ongelmat. Todistusta on tarkoitus jatkaa myöhemmin kuluvalla viikolla, kun puolustus jatkaa muiden todistajiensa kuulemista.

Alusta alkaen, Assangea vastaan nostetut syytteet ovat herättäneet syvää huolta Yhdysvaltain perustuslain ensimmäisen lisäyksen (First Amandment) näkökulmasta tarkasteltuna: oikeudellisesti katsottuna, hänen toimiaan on vaikea mitenkään merkityksellisellä tavalla erottaa perinteisten uutisjärjestöjen toiminnasta. Lehdistönvapauden puolustajat ovatkin tuominneet syytökset ja seuraavat tilannetta tarkoin.Yhdysvaltain lainsäädännössä ei olisi ennennäkemätöntä, että tällainen toiminta johtaisi rikosoikeudellisiin tuomioihin.

Seuraamme tilannetta ja uutisoimme asiasta lisää oikeudenkäynnin jatkuessa.

LINDA K.

LÄHDE: The New York Times

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *